Maantiepyöräilykauden avaus – vihdoin ja viimein! JEE! 
Tuntuma? Ei JEE, ehkä sellainen pikku-jee kuitenkin… Hienolta tuntui lähteä polkemaan ja ensimmäinen n. 20 km meni mukavasti, kun myötäinen oli selän takana. Risteyksessä, jossa polkusuunta sitten vaihtui takaisinpäin, tajusin tuulen yltyneen ja ymmärsin, että se tulee puhaltelemaan viimeiset hieman reilu 20 km päin näköä. Edessä vielä sopivasti ylämäkivoittoista reittiä… ”Rauhassa vaan”, ”älä runno voimalla”, ”keskity hyvään pyöritykseen”, ”nopeat kadenssit”, yritin hokea itselleni. Olin kuitenkin istunut jo reilut puoli tuntia tiiliskiven kovuisen, onneksi silti hieman ergonomisemmin muotoillun, satulan päällä, johon takapuoli ei ole tottunut talven jälkeen, joten vaikeaa oli olla rentona.
Kilpapyörän satula. Huono baaripyörään. Kuva: Chainreactioncycles.com
Otanpa tuon takapuoliosaston käsittelyn tähän pääaiheeksi. Pyöräilyssä yksi mystisimpiä juttuja on saada takapuoli tottumaan kilpapyörän satulaan. Tarkoitan tässä kilpapyörän satulalla mitä tahansa kovaa satulaa, jota käytetään yleisesti niin maantie- kuin maastopyöräilyssäkin. Vähemmän polkenut ajattelee helposti, että todella hyvin pehmustettu satula ja/tai useammat pehmustetut pyöräilyhousut päällekkäin toimivat hyvin. Kyllähän ne vähän aikaa toimivatkin, mutta pidemmällä lenkillä hikoileminen + pehmeys hiertävät niin pahat rakot, etten suosittele testaamaan! Muutama ohje, miten takapuolensa saa tottumaan satulaan:
Hyvä baaripyörän satula! Kuva: Chainreactioncycles.com
- Hanki kunnon satula. Mene asiantuntevaan urheilukauppaan ja pyydä apua. Nykyisin markkinoilla on laaja valikoima merkkejä ja malleja. Hintahaitari alkaa noin 50 eurosta ja katto on jossain todella korkealla. Jos olet aloittelemassa pyöräilyä ja sinulle tarjotaan yli 400 euron täyshiilikuituista satulaa, kävele kaupasta ulos!
- Asenna satula oikein. (Katso kuva) Ensimmäinen ja tärkein asia: ota vatupassi ja tarkista, että asennat satulan vaakasuoraan. Tarkista myös, että satulan korkeus on oikea. Nouse pyörän päälle ja pyydä kaveria pitämään pyörää pystyssä tai ota noja seinästä (älä käytä normaalia polkupyörätelinettä tukena, ellet halua vääntää vannetta kieroon!!). Laita kantapää polkimelle ja suorista jalka alas. Muista pitää jalkapöytä vaakatasossa. Oikealla korkeudella polvi on aivan suorana ja lantio on tasapainossa pyörän päällä. Kaverin silmät auttavat tämänkin asian havainnoinnissa usein omaa silmää paremmin! Jos joudut kiertämään lantiota pystyäksesi pitämään jalan polkimella – laske satulaa alaspäin. Jos taas lantiosi on tasapainossa, mutta polvi jää koukkuun, kun ojennat kantapää polkimella jalan suoraksi – nosta satulaa ylöspäin. Kun saat nämä säädöt kohdalleen, niin pyöräillessäsi jalkaan jää automaattisesti pieni kulma, kun jalkasi on päkiän kohdalta kiinni polkimissa. Ai niin, luonnollisesti suosittelen lukkopolkimia sekä turvallisuuden että tehokkuuden takia jokaiselle harrastajalle heti alusta alkaen.
- Hanki kunnon pyöräilyhousut. Tässä hinta ja laatu kulkevat usein käsi kädessä, valitettavasti, mutta kun peset pyöräilyhousut lenkkien jälkeen, niin ne säilyvät pitkään hyvänä. Itse suosittelen henkselimallisia housuja paremman istuvuuden takia, mutta myös siksi, että Suomen säätilassa alaselän lämpimänä pysyminen on välillä haasteellista. Pieni juttu, erittäin tärkeä juttu: pyöräilyhousujen alla ei käytetä kalsareita!
- Itse en ole milloinkaan käyttänyt mitään rasvoja tai talkkeja, joita jotkut suosivat. Mikäli nivuset hankaavat todella pahoin, kannattaa niiden tarjontaan tutustua. Parhaiten tietoa saa erilaisten pyöräilyfoorumeiden (esim. Fillarifoorumi) keskustelupalstoilta, joissa tuotteita kokeilleet jakavat kokemuksiaan.
- Hanki kilometrejä! Harjoittelu totuttaa ja opettaa. Alkukaudesta 10 kilometriä tuntuu jo pahalta, mutta loppukaudesta saattaa vasta 100 kilometrin jälkeen tulla ensimmäisen kerran puutunut fiilis takapuoleen.
Entäs jos mikään ei auta? Jos kokeilet ja säädät ja totutat itseäsi, mutta siltikään ei tunnu hyvältä? Vaihda satula! Kuten jo sanoin, merkkeja ja malleja on paljon ja valinnanvaraa on. Välillä se on henkimaailman juttuja, miksi se, mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Itselläni oli erittäin laadukas Selle-merkkinen italialainen satula, mutta en tottunut siihen millään. Moni tykkää siitä kuitenkin erittäin paljon. Vaihdoin toiseen italialaiseen Fizik-merkkiseen satulaan, johon olen ollut erittäin tyytyväinen. Ja niin on moni muukin. Valitettavasti kukaan ei osaa sanoa toiselle täysin varmasti, että juuri tämä sopii tai ei sovi. Vain kokeilemalla se selviää.
Satula ja pyöräilyhousut ovat kuitenkin mukavuuden kannalta keskeisen tärkeät tekijät ja siksi niihin kannattaa panostaa! Kun ne ovat kunnossa, niin kilometrien hankkiminen, maisemista nauttiminen ja kunnon kohottaminen ovat upeaa puuhaa!
Viikon harjoitukset:
Ma 16.4. Pyöräily 40 km
Ti 17.4. Juoksu 5,5 km
Ke 18.4. Kuntosali 1 t + maastopyöräily 33 km
To 19.4. Pyöräily 23 km
Pe 20.4. Lepo
La 21.4. Juoksu 26 km
Su 22.4. Pyöräily 45 km
Yhteensä: 7 harjoitusta, 8 t 40 min